Vaihdoin osia miehen kanssa - palasin siis intensiivikursseille kouluun kesän alussa (ja jäin jo lomallekin, haha).
Istuin kymmenen kertaa valmiiseen pöytään lounaalle. En mä laske, mutta hei, kymmenen!
Iloitsin parvekepuutarhan salaateista.
Aioin hetken ajan ostaa bikinit. Kunnes raahasin sellaiset sovituskoppiin.
Tulin virallisesti kummitädiksi ensimmäistä kertaa.
Söin kilon valkosipulisuolakurkkuja ja ostin vain yhden suklaalevyn - juhannuksen kunniaksi.
Olen istunut autossa tunteja, tunteja, tunteja.
Pyöräilin tukka hulmuten (ja hiestä märkänä).
Järjestin Meandi-kutsut.
Juhlimme viisivuotiasta kahdessa kattauksessa. Kaikki meni kivasti, mitä nyt kakku loppui kesken - se oli siis hyvää!
Sydän tykyttäen, itku kurkussa irrotin muistikorttini kamerasta vain huomatakseni että se on haljennut. Siis rikki. Ja täynnä kuvia. Keskellä metsää. Mutta selvisin siitäkin.
Olen laahannut aikatauluissa, nukkunut liian vähän, juossut paikasta toiseen aika paljon, unohdellut asioita ja potenut huonoa omaatuntoa.
....Oikeasti kuitenkin hämmästyin, että kesäkuu loppuu jo nyt - tehtyjen ja tekemättömien asioiden valossa se tuntui kuluvan tavallistakin nopeammin.
