Maailman paras hopeashampoo eli opiskelijan budget hack

Opiskelut aloitettuani olen ollut aikaisempaa säästeliäämpi ja tarkempi rahasta sekä kulutustottumuksistani. Minä käytännössä hoidan arjen ruokaostoksista ehkä 80%, ja lastenvaatteiden ja -kenkien lisäksi teen myös mieheni puolesta paljon hänen vaateostoksiaan. Olen aina ollut varsin hintatietoinen, ja tuntuisikin oudolta, jos en tietäisi, kuinka paljon maksaa WC-paperi, käsisaippua, maitolitra, shampoo tai vaikkapa puuropaketti. Hintaa itseään enemmän minua kiinnostaa, tuotteen valmistuspaikan ja -tavan suhde hintaan; maksan mieluusti vähän enemmän reilun kaupan tuotteesta,  avainlippumerkityistä tuotteista, luomupuuvillasta ja mahdollisuuksien mukaan suosin lähituottajia. Laatu on minulle tärkeä ostopäätöstä ohjaava arvo, ja ostan mieluummin vähemmän ja parempaa kuin kymmenen huonoa tai kaappiin jäävää tuotetta. Olen esimerkiksi kymmenen vuoden aikana ostanut peräti kaksi laukkua, ja kummankin käytin loppuun asti.

Osasyynä kitsasteluuni on varmasti konmaritus-projektini. Olen löytänyt kaapeista aivan liikaa kerran kokeiltua, purkkiinsa kuivunutta kosmetiikkaa, lähes käyttämättömiä (ja liian pieniä/suuria/väärän värisiä) vaatteita (heikko kohtani!) joita on säilötty parempia hetkiä varten.

Olen siis ottanut käyttöön kaikki lempivaatteeni, lempiastiani ja raivannut kylpyhuoneen kaapeista kuivuneet putelit. Alunperin päätin, etten hanki uutta tilalle, mutta kun bongasin Facebookin Äitejä tyyliromahduksen partaalla-ryhmästä (joka muuten on hyväntuulisin ja inspiroivin äitiryhmä ikinä) ketjun keltaisista hiuksista ja mielettömiä ennen-jälkeen-kuvia, lisäsin ostoslistalleni Fudgen hopeashampoon. Enkä katunut hetkeäkään. Joku vinkkasi, että Tokmanni myy superpigmenttistä ja tehokkaasti ei-toivottua keltaista sävyä taittavaa tuotetta vajaan 15 euron hintaan, mutta oman purkkini ostin kokeilumielessä kantistarjouksesta (11,90 euroa) pari kuukautta sitten Sokos Emotionista. Ja koska sanoin, että tutkin aina hinnat, niin ainakin viikonloppuna Flamingon Hairstoresta Fudgen hopeshampoo & hopeahoitoaine-setti maksoi alle 30 euroa.

Täytyy sanoa, etten olisi voinut ajatellakaan, että ihastuisin shampooseen näin. En ole kosmetiikan suhteen hirvittävän uskollista tai vannoutunutta sorttia, vaan käytän fiiliksen mukaan varmaan viittä tai kuutta erilaista päivävoidetta, ja hopeashampoitakin on kertynyt kymmenen vuoden aikana kaappeihin jos jonkinlaisia, mutta tämä Fudge oli todellista rakkautta ensisilmäyksellä. Tai ensipesulla. Luulin jo löytäneeni parhaat taittavat tuotteet, vaan vähänpä tiesin!



Hiukseni ovat siis luonnostaan melko vaaleat, ja kuten kuvasta näkyy, olen kasvattanut omaa hiusväriäni takaisin nyt nelisen vuotta. Etenkin aiemmin värjätyt latvat tapaavat taittua elovenaisen keltaisiksi tai oransseiksi, ja olen vuosien varrella kokeillut jos jotain hopeista, latvaan laitetuista suoraväreistä ärhäkän violetteihin maskeihin ja kampaajalla laitettuihin taittaviin kevytväreihin, ilman mainittavan pitkäkestoisia tuloksia. Kaksi viikkoa kampaajakäynnin jälkeen se Elovena on sieltä puskenut (kuten esimerkiksi yllä olevasta ihanan, Espanjaan kesällä karanneen Millan otattamasta kuvasta voi nähdä. Kampaajakäynnistä oli tuolloin aikaa tasan kaksi viikkoa.)



Kinkkisempi juttu sitten onkin, että miten sen eloisan violetin sävyn saa pois kynsinauhoista, hiusrajasta ja korvista. Niin ikään etsinnässä on silottava muotoilutuote, jossa ei olisi lainkaan pitoa, joka ei tuoksuisi miltään, lähmäisi hiuksia ja auttaisi kutrejani kestämään tätä kosteaa syysilmaa. Saa vinkata kommenttiboksiin!