Kuukausittain vaihtuvan Lumohaasteen helmikuun teemana ovat helmikuun helmet. (Haasteen tiimoilta on lisäksi käynnissä lukijakilpailut sekä Lumojen Instagramissa että Facebookissa, käykäähän osallistumassa!)
Ihan ensimmäiseksi myönnän, että takana on arkiviikko, joka on jotain huono ja keskinkertaisen väliltä. Aikataulut eivät ole menneet yksiin, olen kiehunut PMS-raivossani, kotona on vallinnut taltuttamaton kaaos ja kaveripiirissä on kuohunut. Ja kun menee päin mäntyä, kannattaa tunnetusti keskittyä niihin asioihin, jotka ilahduttavat. Niihin pieniinkin.
Ostin vaippoja lähikaupasta ota 2 maksa 1-tarjouksesta. Vähän nolottaa, mutta... Eläköön, eläköön, eläköön! Samaisesta kaupasta raahasin puolen kilon irtokarkkisäkin lisäksi leikkokukkia ja viherkasveja alesta, Starbucks-kahvia (peukku!), brezeleitä paistopisteestä ja Fazerin uusia Travel-suklaita (niin, monikossa). Minä en osaa iloita luksuslaukuista tai vaateshoppailusta (ainakaan jos siihen ei liity lastenvaatesamistelu-tai kotikutsumeininkiä), mutta voi veljet, minä rakastan kahvia, suklaata ja kukkia.
Kaverini avasi hiljan Tuutilulla-verkkokaupan ja sain OMM Designin kirjain-bannerinauhan. Olen hieman lähempänä lifestyleblogiuskottavuutta (jos seinäbanneria yleensäkään näkee pyykinkuivaustelineen ja epämääräisten jäähylle pistettyjen lelukasojen takaa). 13,90 euron hintaiseksi tuotteeksi se on kuitenkin vallan hyvä hinta potentiaalisesta cooliudesta.
Mieheni sai äidiltäni kuntopyörän, jota hän polkee iltaisin lasten mentyä nukkumaan tenttikirja kädessä ja urheilutrikoot jalassa, minä istun tenttikirja sylissä ja suklaalevy kädessä sohvalla. Muutaman vuoden päästä tämä vaihe varmaan naurattaa meitä. Ja hänellä on teräspakarat, minulla jenkkakahvat.
Lapset laskevat päiviä laivareissuun. Vaatteet on moneen kertaan pakattu, mukaan otettavat (yhdet) lelut vaihdettu tsiljoonaan kertaan ja marssijärjestyskin on moneen kertaan mietitty ja tarkistettu pakastimen oveen kiinnitetystä, Ipanaiselta saadusta, Kokokidin Mun viikko-magneettikalenterista. Tanssikenkämagneetti reissupäivän alla tarkoittaa pallomerta ja lasten diskoa.
Vaikka kaikki on hujan hajan, on kaikki hyvin. Se ei saisi tuntua niin usein itsestäänselvyydeltä.