Minä en ole kummoinen ruoanlaittaja, ja laitankin ehkä vain puolet arkiruoistamme - ne kaikista helpoimmat, nopeimmat ja arkisen harmaat klassikot. Sillä kun kotona tuoksuu paahtopaisti tai coq au vin, ei se ole minun laittamaani, vaan ruoanlaitosta enemmän fiilistelevän Henkan (jonka ruokablogi löytyy täältä). Minä handlaan kinkkukiusauksen, risoton, salaatit, pasta bolognesen ja laatikot.
Lienee tarpeetonta sanoa, että vanhemman poikamme kananmunaton ja kotimaisia viljoja (kauraa lukuunottamatta) sisältämätön ruokavalio allergiadiagnoosin jälkeen mullisti perheemme arkiruokabravuurit. Minä olen alusta saakka asennoitunut niin, etten surkuttele asiaa ääneen tai tee siitä numeroa, jottei se lapsestakaan tuntuisi pahemmalta kuin mitä se on - tiedän paljonkin lapsia ja aikuisia, jotka kamppailevat paljon haastavampien ruokarajoitteiden kanssa. Aina se ei kuitenkaan ole ollut helppoa. On ollut sydäntä raastavaa katsoa lasta, joka himoitsee tavallisia keksejä vieraiden kahvipöydässä tai joka haluaisi syödä samaa kakkua kuin kaikki muutkin. Toisaalta olen sydän sulana ja suu ammollani hämmästellyt niitä ihania ystäviä, joiden luokse olemme suunnanneet omien eväiden kanssa, mutta jotka ovatkin muistaneet erikoisruokavaliota noudattavaa kaksivuotiasta tarjoiluissaan. Taannoin olimme Meandi-kutsuilla, joihin ystäväni oli leiponut maidotonta, munatonta ja viljatonta mustikkapiirakkaa. En saanut sanaa suustani. (Kiitos siis vielä ihanasta ajatuksesta!)
Gluteenittomien leivontatuotteiden ja -jauhojen suhteen olen ollut aika varovainen, koska kuten todettu, en ole mikään kotigastronomi. Siksi ilahduinkin suunnattomasti, kun eräänä kerhopäivänä kuopuksen kanssa kaksin Citymarketissa huvin ja urheilun vuoksi hyllyjä tutkiessani löysin kokonaisen hyllyvälin gluteenittomia jauhoja, jauhoseoksia ja puuroja. Ne tavallisimmat leivontamixit meiltä kotoa tietysti vohveleita ja piirakoita varten löytyykin, mutta meille ihan uusia tuttavuuksia olivat valmiit jauhoseokset esimerkiksi gluteenittomiin brownieihin tai vaikkapa falafeleihin. K-kaupassa hintakin oli alle kaksi ja puoli euroa paketilta. Halleluja! Minä ostin testimielessä Gluteenittoman Maailman Luomu 3 viljan kasvispihvit-jauhoseoksen, ja pyöräytinkin kotona pitkän tovin jälkeen kasvispihvejä.
Jauhoseokseen lisättiin kiehuvaa vettä ja joukkoon raastoin lisäksi kesäkurpitsaa, palsternakkaa, perunaa, porkkanaa, valkosipulia ja juustoa (koska maidon välttäminen on nyt ohi), kaikkia jonkin verran ihan mutu-tuntumalla siis. Kasvispihvejä olen tehnyt monta, monta kertaa aiemminkin, tosin perinteisillä korppujauhoilla ja kananmunalla höystettynä. Näissä gluteenittomissa ja munattomissa versioissa yllätti pihvien kuohkea ja maukas koostumus - en olisi erottanut niitä bravuurireseptistäni poikkeavaksi!
Kasvispihvit (niiden kutsuminen pihveiksi vain vähän huvittaa, joka kerta) ovat meillä olleet jo aikaa ennen allergioita siitä helppo arkiruoka, että niihin olen onnistunut upottamaan nekin kasvikset, joille normaalisti irvisteltäisiin: palsternakan, kesäkurpitsan ja vaikkapa purjon, jota nyt käytin hienonnettuna sipulin sijasta.
Luomu kasvispihvi-seospakkauksen kyljessä luki, että pakkauksesta tulisi n. 15 (ilmeisen pientä) pihviä, eli noin 2-3 annosta. Minä raastoin mukaan raakoja vihanneksia ja juureksia saman verran kuin taikinaa oli, noin puoli litraa, ja me kaikki söimme kasvispihvejä siis kahtena peräkkäisenä päivänä lounaalla. Pihvit paistoin pannulla, mikä ei kiirettä ja nälkää ajatellen ollut paras mahdollinen ratkaisu - kiertoilmauuni olisi ollut.